Kestävä muoti - vastuullinen vaatetuotanto

Ajattelin kirjoittaa oman näkemykseni vastuullisesta vaatetuotannosta, sekä siitä mitä vastuullinen vaatetuotanto on 2020-luvulla. Laa Laa Looks luotiin tarjoamaan kuluttajille luotettava kauppapaikka vastuulliselle muodille sekä hyvinvointituotteille. Toki, samanlaisia kauppoja on pilvin pimein, mutta me haluamme tarjota lukijoille myös sitä ihan oikeaa tietoa sekä meidän näkemyksiämme vastuullisesta muodista sekä kestävästä vaatetuotannosta. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että edustamamme tuotemerkit ja tuotteet valmistetaan kestävä kehitys ja vastuullisuus edelläkäyden läpi koko tuotantoketjun, ja että yritykset niiden taustalla ovat aidosti "hyviä tyyppejä", joiden kasvua haluamme olla tukemassa. Sittemmin olemme laajentaneet vastuullisuusnäkökulmamme myös kiertotalouskonseptiimme.

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset

Tekstiiliteollisuuden tuotantomäärät ovat valtavat. Vaatteita tuotetaan vuosittain noin 150 miljardia kappaletta. Vuonna 2017 erilaisia tekstiilikuituja tuotettiin 95 miljoonaa tonnia. Yli puolet tuotetusta kuidusta on lisäksi keinokuituja. Keinokuiduiksi luetaan materiaalit, jotka on valmistettu keinotekoisista raaka-aineista, kuten muovista. Kyllä, muovia käytetään vaatteissa paljon. Esimerkiksi polyesteri sisältää paljon muovia, josta irtoaa erilaista mikromuovia ympäristöömme. Siitä enemmän jäljempänä.

Energia- ja kemianteollisuuden jälkeen tekstiiliteollisuus on suurimpia ilmastopäästöjä aiheuttavia teollisuusaloja. Ympäristövaikutuksia syntyy koko vaatteen elinkaaren ajan aina kuidun tuotannosta vaatteen käyttämiseen ja pois heittämiseen. Näitä lukuja on surkea seurata varsinkin kun itsekin tiedostan, että vaatteet ovat välttämättömiä ja niiden tuotanto ei tule hiipumaan. Onneksi voimme ostaa ne jatkossa astetta eettisemmin.

Tekstiilikuitujen tuotanto ja kankaiden valmistus

Vaatteiden valmistus lähtee kuitujen tuottamisesta, josta esimerkiksi puuvillatuotanto kuluttaa huikeat määrät maa-alaa ja vettä. Yhden puuvillapaidan tekemiseen kuluu keskimäärin 2700 litraa vettä, joka vastaa yhden ihmisen juomaa vesimäärää kahdessa ja puolessa vuodessa. Melko mykistävä määrä! Myös erilaiset haitalliset kemikaalit, kuten torjunta-aineet, kuormittavat ympäristöä jatkuvasti. Puuvillantuottajat ovatkin siirtyneet pikkuhiljaa orgaaniseen puuvillaan, jossa ei käytetä puuvillatuotantoon haitallisia tuholaismyrkkyjä. Myös maaperän annetaan toipua rauhassa, jotta se on valmis uuden sadon tekemiseen. Luomupuuvillalle on kehitetty vuosien saatossa oma sertifikaatti GOTS, joka kertoo vaatteissa ja tekstiileissä käytettävän puuvillan orgaanisuudesta. Orgaanista puuvilla käyttää mm. Papu, Kaiko Clothing sekä Kanto Design.

Luonnonkuitujen lisäksi tuotetaan myös paljon keinokuituja, kuten polyesteriä, joka on itselleni vähän kuin kirosana. Polyesteri valmistetaan maaöljystä, joka on uusiutumaton ja maatumaton luonnonvara. Öljyn pumppaaminen maaperästä ja sen prosessointi aiheuttaa päästöjä ympäristöön, vesistöihin ja ilmaan. Polyesterin tuotanto vaatii paljon energiaa ja kemikaaleja, mutta vähemmän vettä kuin luonnonkuitujen viljely. Polyesteri on pohjimmiltaan muovia, jonka tuotanto, käyttö, pesu ja pois heittäminen levittävät haitallista mikromuovia niin eläimiin, ihmisiin kuin luontoon. On arvioitu, että yksi polyesterinen vaatekappale päästää 1900 muovihiukkasta jokaisessa pesussa (HUOM! Kannattaa pestä polyesterivaatteet pesupussissa!).

Kumpi materiaali pitäisi sitten valita? Polyesteri säästää tuotannossa huomattavasti enemmän vettä ja on paljon kestävämpi materiaali kuin puuvilla. Puuvilla taasen ei kuluta öljyä eikä levitä muovia, mutta toisaalta niiden heikko kestävyys luo oman osansa tekstiilijätteestä. Jos vaadit vaatteilta suorituskykyä ja kestävyyttä, saatat kallistua polyesterin puolelle. Kun taas vaatteet eivät joudu kestämään kovaa hankausta tai työkäyttöä, puuvilla voi olla se oikea valinta. Nämä ovat ne suurimmat tekstiiliteollisuuden kuitumateriaalit. Lisäksi monet valmistajat käyttävät villaa, kuten merinovillaa, sekä Lyocellia, Lycraa, elastaania ja montaa muuta. Kaikista näistä tulen kirjoittamaan kyllä lisää myöhemmin.

Itse pyrin karttamaan polyesteria mahdollisimman pitkälle, mutta tiedostan että kulutusta kestävä vaate vaatii välillä luonnonkuituja vahvempaa materiaalia. Esimerkiksi vaativat urheilu- ja ulkoilulajit tarvitsevat edelleen teknisiä vaatteita, jotka usein valmistetaan polyesterista. Polyesterivaatteiden käytössä kannattaakin ennen kaikkea kiinnittää huomiota siihen, valmistetaanko ne kierrätetystä vai uudesta polyesterista. Kierrätetyn polyesterin käyttäminen on AINA parempi vaihtoehto kuin uuden valmistaminen. Esimerkiksi Miomojo on sitoutunut siihen, että heidän kaikki keinokuitunsa valmistetaan kierräteityistä materiaaleista vuoteen 2022 mennessä.
 

Vaatekaapista kaatopaikalle

Ellen McArthur säätiö tutkii globaalisti kiertotaloutta ja tekee säännöllisesti raportteja tekstiiliteollisuuden vaikutuksista. Säätiön vuoden 2017 raportin mukaan jopa 73% vaatteista päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Tähän ovat heränneet esimerkiksi suomalaisen Pure Wasten perustajat, jotka taistelevat tekstiilijätteiden hyödyntämisen puolesta. 100% heidän vaatteistaan, nyt ja aina, on valmistettu kierrätetyistä materiaaleista, kuten muovipulloista, käytetystä polyesterista sekä vanhoista vaatteista.

Pikamuotia harrastavat vaatevalmistajat ovatkin vaateteollisuuden suurin saastuttaja. Mitä on pikamuoti? Se tarkoittaa vaatteita, jotka tehdään nopeasti jokaiseen sesonkiin erilaisiksi ja heikoista materiaaleista, jotta kuluttajat vaihtaisivat vaatteensa uusiin mahdollisimman usein. Me EMME tue Laa Laa Looksilla pikamuotia, emme nyt emmekä koskaan. Toki jokaiselta valmistajalta tulee uutuuksia keväisin ja syksyisin ja niin pitääkin, jotta liiketoiminta ja brändi pysyvät mielenkiintoisina ja kannattavina. Esimerkiksi Papu Design ja Kaiko Clothing ovat kehittäneet suosittuja vaatemalleja, jotka kestävät muodin muutoksissa. Mallien väri ja kuosi korkeintaan vaihtuu, mutta muuten ne pysyvät samoina. Lisäksi he käyttävät laadukkaimpia materiaaleja niin, että sama vaate kestää vuodesta toiseen kovassakin käytössä.

Kestävät ja vastuulliset vaatemallistot eivät poistu muodista, jolloin niitä voi myydä taas seuraavan kauden aikana. Pikamuotiketjut, jotka teettävät vaatteensa ainoastaa yhtä kautta varten, heittävät kaudelta yli jääneet vaatteet yleensä pois, mikä kuormittaa kaatopaikkoja ja ympäristöä entisestään. Eihän siinä ole minkään sortin järkeä, sillä vaatteille löytyisi taatusti ottaja ja tarvitsija, olivatpa ne sitten viimeisimpiä muotiluomuksia tai ei. Mutta valitettavasti kauden loputtua niiden pois heittäminen on huomattavasti halvempaa kuin markkinoiminen ja varastoiminen. Mutta syitä on myös brändi-imagon taustalla. Luksustuotteistaan tunnettu brittiläinen muotitalo Burberry poltti vuonna 2017 myymättä jääneitä muotituotteitaan runsaan 32 miljoonan euron edestä. Burberry perustelee ratkaisua sillä, ettei se halua tuotteitaan myytävän liian halvalla. Jos kuka tahansa voisi myydä yrityksen tuotteita alennuksella, se vähentäisi brändin arvoa. En tiedä, mikä heidän politiikkansa tämän suhteen on vuonna 2020, mutta todellakin toivon, että järjen valo on herännyt sielläkin eikä liiketoimintaa harjoiteta pelkkien maksimaalisten voittojen perusteella.

Tästä päästäänkin tarkastelemaan vaatteiden hinnoittelua. Halpa hinta tarkoittaa, että yksittäisestä tuotteesta kertyy tuotannon eri vaiheissa hyvin vähän katetta. Siksi vaatteita yritetään tuottaa ja myydä mahdollisimman paljon. Halpa hinta kertoo myös siitä, että useinkaan työntekijät eivät saa ansaitsemaansa korvausta työstään. Toisaalta myös hyvin kalliit vaatteet, kuten edellä mainittu Burberry, edesauttavat haitallisen tekstiiliteollisuuden kasvua ja maksattavat ihmisillä suuria summia niin sanotulla "brändilisällä". Me emme myöskään tue valmistajia, jotka harrastavat tätä brändilisän käyttöä. Laa Laa Looksin edustamissa tuotteissa hinta on kohdallaan niin, että jokainen tuotantoketjussa saa työstään reilun korvauksen eikä kuluttaja maksa turhasta.

Tekstiiliteollisuuden sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu

Tekstiilituotannossa vastuullisuudessa tulee kiinnittää ympäristövastuun lisäksi huomiota myös sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen. Millaiset ovat työntekijöiden olosuhteet tuotannon jokaisessa vaiheessa ja miten tuotantolaitos toimii ympäristön kannalta sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Usein mielletään, että Kiinassa valmistettu vaate on epäeettinen ja heikkolaatuinen. Vastuulliset kuluttajat suosivat Euroopassa valmistettuja vaatteita ja luottavat niihin. Näin itsekin joskus ajattelin, mutta tutustuttuani syvemmin kestävän muodin maailmaan, olen hieman pyörtänyt jo mielipiteitäni.

Vaateteollisuuden ympäristöhaitat vähenevät huomattavasti kun kaikki tuotannon vaiheet tapahtuvat samassa paikassa: kuitujen tuotanto, kankaan valmistaminen, ompelutyö sekä viimeistelyt. Jos kuituja lähetetään ympäri maailmaa ensin kankaiden valmistamista varten, josta kankaat edelleen lähetetään rekkalasteittain ompelimoihin muihin maihin ja jälleen myytäväksi kuluttajille, yhden vaatteen hiilijalanjälki on jo melko suuri. Siksi itse pyrin suosimaan merkkejä, jotka vähentävät myös kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä.

Kuluttajien ja vaatebrändien paine on myös edesauttanut kehittyvien maiden tuotanto-olojen paranemista. Itse en enää automaattisesti ajattele, että pelkästään Euroopassa valmistetut vaatteet ovat tarpeeksi eettisiä. Moni yritys, kuten Pure Waste ja Kaiko Clothing, tekee ennennäkemätöntä työtä myös kehittyvien maiden tuotanto-olojen parantamiseksi ja se onkin mielestäni se seuraava askel vastuullisempaan vaatetuotantoon. Ei siis enää keskitytä siihen, valmistetaanko tuotteet täällä hyvinvointivaltioissa, vaan asetetaan painetta kehittyvien maiden työntekijöiden olosuhteiden parantamiseksi tukemalla yrityksiä, jotka tekevät huikeaa työtä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu edelläkäyden.

Valitse vaatteet viisaasti ja kierrätä

Muodin sekamelskassa on välillä ympäristötietoisten ihmisten vaikea luovia. Mikä on sitten oikea ratkaisu vastuullisen muodin tukemiseen sekä kestävän vaatteen valintaan? Keskity tarkastelemaan seuraavia asioita:

1. Mihin käyttötarkoitukseen vaate on tulossa
2. Miten aiot huoltaa ja hoitaa vaatettasi
3. Aiotko käyttää vaatteen "puhki" vai kierrättää sen eteenpäin kun et sitä enää tarvitse
4. Miten aiot järjestää vaatteen kierrätyksen

Jos vaate tulee niin sanotusti kovaan käyttöön, kuten urheiluun ja ulkoiluun ja aiot käyttää sitä vuodesta toiseen, valitse kestävä materiaali, kuten polyester. Vaikka tämä onkin keinokuitu, sen käyttökestävyys on huippuluokkaa. Näin et joudu vaihtamaan vaatetta jokaisen kauden jälkeen uuteen. Muista kuitenkin huolehtia polyesterivaatteesi asianmukaisesta hoidosta eli pese se pesupussissa mikromuovin leviämisen vähentämiseksi sekä käytä vain kierrätetyistä materiaaleista valmistettua polyesteria.

Jos vaate tulee perus arki- ja työkäyttöön, jolloin siihen ei kohdistu paljoa hankausta tai rasitusta, valitse kestäviä luonnonkuituisia materiaaleja. Tällaisia ovat esimerkiksi orgaaninen puuvilla, merinovilla, lampaanvilla jne. Katso, onko orgaaninen puuvilla varmasti GOTS-sertifioitu, jolloin tiedät sen olevan luomupuuvillaa. Merinovillan ja villan valmistuksessa kiinnitä huomiota siihen, onko se mulesing-vapaata. Myös villavaatteiden oikeaan pesuun tulee kiinnittää huomiota, jotta ne kestävät mahdollisimman pitkään. Etsi myös vaatteista Öko-Tex -sertifikaatteja, joka tarkoittaa ettei vaatteen valmistuksessa ole käytetty ympäristölle ja ihmisille haitallisia kemikaaleja.

Kun vanha vaate ei enää syystä tai toisesta miellytä, älä heitä sitä pois vaan kierrätä se eteenpäin uudelle käyttäjälleen. Miten? Tutustu kiertotalouskonseptiimme ja ole mukana vähentämässä ympäristöä kuormittavaa tekstiilijätettä. Uuden laadukkaan vaatteen voit sitten ostaa meiltä kierrätetystä vaatteesta saamallasi lahjakortilla. Kierrätysnurkka löytyy täältä. Jos vaate ei ole enää käyttökelpoinen, älä heitä sitä missään nimessä roskiin vaan kierrätä se asianmukaisesti. Lähes joka kaupungissa on oma tekstiilinkierrätyspisteensä. Esimerkiksi meillä Forssassa toimii osana työpajatoimintaa TexVex, jonne voi kierrättää vanhat tekstiilit, myös rikkinäiset.
 

Me Laa Laa Looksilla haluamme omalta osaltamme tuoda vastuullisuuden, eettisyyden sekä ympäristöarvot esille tarjoamalla ainoastaan vastuullisten toimijoiden tuotteita. Näin pystymme parhaiten tukemaan heidän toimintaansa sekä tarjoamaan kuluttajille luotettavan kauppapaikan silloin, kun haluat tehdä parempia valintoja.
 

Vastuullisin terveisin

Anna Takala
Tuikku Dee Oy:n yrittäjä